Kosteikot vesiensuojelussa

Maankäyttö ja ojitukset maa- ja metsätalousalueilla kuormittavat vesistöjä samalla kun taajamissa hulevedet aiheuttavat paikallista tulvimista ja haitallisten aineiden huuhtoutumista pienvesiin ja järviin. Kosteikot voivat tutkimusten perusteella edistää vesiensuojelua ja parantaa vesien laatua.

Kosteikko voidaan kunnostaa, jos se on hyvin umpeenkasvanut eikä tarjoa elinympäristöjä eläimistölle.

Kosteikko voidaan perustaa uudelle paikalle joko kaivamalla tai patoamalla.

Kun näihin rakennetaan vesiensuojelurakenteita, kuten laskeutussyvänteitä, ohjataan vettä kiertämään saarten, niemekkeiden ja matalikkojen avulla kosteikon kasvillisuusvyöhykkeile, pystytyään veden mukana olevaa kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita pysäyttämään kosteikolle. Jos kiintoainesta ja ravinteita voidaan poistaa aika ajoin joko kaivamalla kaivurilla tai poistamalla kasvillisuutta, johon ravinteet ovat sitoutuneet, kosteikko on toiminut vesiensuojelussa!

Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkittävä osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme.

Monimuotoisessa kosteikkoluonnossa viihtyy myös valtava määrä muuta lajistoa. Lisäksi palautetut kosteikkoelinympäristöt parantavat pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja voivat olla merkittäviä virkistyskäyttökohteita.

Näiden syiden vuoksi kosteikot toimivat lukuisissa muissakin hyödyllisissä tehtävissä vesiensuojelun lisäksi!