Seurataan kosteikkoja

Kosteikkojen merkityksestä linnustolle voi saada hyvän käsityksen linnustoa laskemalla. Esimerkiksi keväällä ja kesällä tehtävä vesilintujen pistelaskenta on helppo ja melko nopea tehdä. Eikä laskettavia lajejakaan ole kovin paljon. Metsästäjille laskennat antavat tietoa kestävän metsästysverotuksen suunnitteluun.

Vesilintulaskennat kertovat
Hyvä esimerkki kosteikoista vesilintujen elinympäristönä on Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen 38 mallikosteikolla tehdyt vesilintulaskennat. Kosteikkojen maanomistajien, paikallisten metsästysseurojen ja lintuharrastajien toimesta vesilintulaskentoja tehtiin vuosina 2012-2014 eri puolilla Suomea. Ollessani LIFE+ -hankkeessa töissä minä osallistuin myös usean kosteikon vesilintulaskentoihin. Sain todeta, että maanomistajien kanssa tekemämme kosteikot olivat yleisesti hyvin onnistuneita myös vesilintujen kannalta.

Pellolle tehdyt kosteikot vesilinnuille otollisia
Tulosten mukaan pelloille perustetut kosteikot olivat tuottoisi. Pelloille perustetuilla kosteikoilla oli paras vesilintujen poikastuotanto ja niillä oli on moninkertainen poikastuotanto verrattuna turvemaille (erilaisille soille) perustetuille kosteikoille.

Pienelläkin kosteikolla voi olla hyvä poikastuotanto. Pienet peltokosteikot olivat poikasten kokonaistuotannossa erinomaisia. Esimerkiksi metsämaille perustetuilla kosteikoilla tarvittiin 2-3 –kertainen pinta-ala, jotta saavutettiin sama poikasmäärä kuin pellolle perustetulle kosteikolle.

Turvemaiden kosteikot kannattaisi tehdä isoiksi
Suokosteikot osoittautuivat melko vaatimattomiksi uusien kosteikkojen paikoiksi. Syynä on turpeen vaikutus vedenlaatuun ja vähäiset ravinteet maaperässä. Niillä on merkitystä, silloin kun metsätaloudellisesti kannattamaton ojitettu suo voidaan palauttaa takaisin esimerkiksi rimpisuoksi. Lisäksi niillä voi olla merkitystä etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa, jossa on sopivia suoalueita laajoina pinta-aloina.

Käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille kosteikkoja
Suomessa on lähivuosina tulossa runsaasti käytöstä poistuneita turpeennostoalueita muuhun käyttöön. Kosteikko jälkikäyttömuotona on yksi käyttökelpoinen ja etenkin kustannustehokas tapa palauttaa kaivettu suoalue takaisin luonnon omaksi ympäristöksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen seurantojen perusteella ne sopivatkin hyvin kosteikoiksi, koska niillä on tavattu varsin hyvin vesilintulajeja ja niiden poikasia. Niiden tuotanto/hehtaari ei ole välttämättä korkea, mutta laajojen pinta-alojen vuoksi niiden kokonaistuotanto yltää korkealle.

Tavi, sinisora ja telkkä yleisimmät lajit
Laskentajakson aikana tavattiin yhteensä 1518 vesilintujen poikasta, joista 96 % oli tavin, sinisorsan telkän poikasia. Nämä lajit ovat myös kolme yleisintä lajia metsästyssaaliina. Tavi on hyvin sopeutuvainen laji ja viihtyy sekä pienillä että isoimmillakin kosteikoilla. Sinisorsa on tärkein metsästyssaalislajimme ja LIFE+-hankkeen seurantatulosten perusteella ihmisen tekemät ja kunnostamat kosteikot lisäävät sen lisääntymisalueita. Nämä ovat yksi merkittävä syy myös siihen, miksi monet metsästä ja maanomistajat ovat kiinnostuneita perustamaan kosteikkoja kotiseuduilleen.